Hallitus viimeistelee sosiaaliturvauudistuksen sosiaalivakuutuksen kelpoisuutta koskevalla lakiesityksellä

Ruotsin hallitus on jättänyt Proposition 2025/26:136, historiallisen sosiaaliturvauudistuksensa kolmannen ja viimeisen osan, joka edellyttää maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten Ruotsissa oleskelevien henkilöiden ansaitsevan oikeuden sosiaalivakuutusetuuksiin työn ja oleskelun kautta — toimenpide, joka muokkaa maan universaalia hyvinvointimallia ennen syyskuun 2026 vaaleja.

Kolmas pilari loksahtaa paikalleen

Lakiesitys, joka julkaistiin 23. helmikuuta ja ohjattiin Socialförsäkringsutskottetille (SfU), viimeistelee hallituksen kolmiosaisen sosiaaliturvauudistuksen — bidragsreformen — joka on ollut Tidöavtalet-koalition keskeinen elementti Moderaterna-, Sverigedemokraterna-, Kristdemokraterna- ja Liberalerna-puolueiden välillä. Kaksi ensimmäistä pilaria, etuuskatto (bidragstak) ja aktiivisuusvaatimukset (aktivitetskrav) taloudellisen tuen saajille, on jo säädetty tai pantu täytäntöön.

Uusi lakiesitys, joka perustuu komiteanmietintöön SOU 2025:53, vahvistaa, että Ruotsiin saapuvien maahanmuuttajien ja maassa jo asuvien ulkomaalaisten on ansaittava oikeus tiettyihin sosiaalivakuutusetuuksiin työllistymisen ja maassa oleskelun yhdistelmällä. Hallitus väittää, että tämä vahvistaa työkannustimia ja vähentää pitkäaikaista riippuvuutta hyvinvointijärjestelmästä.

Ratkaiseva poliittinen uhkapeli

Lakiesitys on poliittisesti merkittävä useista syistä. Se edustaa merkittävintä muutosta Ruotsin sosiaalivakuutusrakenteessa vuosikymmeniin ja siirtyy pois periaatteesta, jonka mukaan pelkkä oleskelu oikeuttaa etuuksiin. Hallitus on kehystänyt uudistuksen välttämättömäksi työn kannattavuuden varmistamiseksi ja syrjäytymisen vähentämiseksi, kun taas kriitikot väittävät sen riskinä olevan kaksijakoisen hyvinvointijärjestelmän luominen ja haavoittuvien väestöryhmien, mukaan lukien pakolaisten ja heidän perheidensä, suhteeton kohtelu.

Parlamentaarinen keskustelu toimenpiteestä on ollut kiivasta. Kyselytunnilla 27. marraskuuta 2025 sosiaaliministeri Anna Tenje esitteli uudistuksen kolmiosaisen rakenteen ja sen tavoitteen varmistaa, että „työ kannattaa aina". Socialdemokraterna on johdonmukaisesti vastustanut kelpoisuusmallia, ja parlamentaaristen pöytäkirjojen mukaan hallitus syytti oppositiota koko sosiaaliturvauudistusohjelmaansa hylkäämisestä useissa keskusteluissa.

Hallitus käynnistää rinnakkaisia aloitteita

Lakiesityksen ohella hallitus julkaisi joukon toimenpiteitä. Samana päivänä hallitus julkaisi lehdistötiedotteen uudesta toimeksiannosta digitaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi, vahvistetusta tuesta nuorten yrittäjyydelle ja luonnoksesta lausuntokierrokselle sähköisestä valvonnasta sosiaalipalvelujen työkaluna lasten ja nuorten suojelemiseksi. Ulkoministeri Maria Malmer Stenergard matkusti myös EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen.

Samaan aikaan valtiopäiville jätettiin 24. helmikuuta kolme uutta kirjallista kysymystä: yksi Socialdemokraternalta Euratom-sopimuksen artikla 37:stä ja kaksi Centerpartietilta tulvavahingoista yksityistiillä Västernorrlandissa — mikä kuvastaa parlamentaarisen valvonnan laajuutta, vaikka sosiaaliturvauudistus hallitsee asialistaa.

Oppositio ylläpitää painetta

Lakiesityksen jättäminen osuu aikaan, jolloin Socialdemokraterna on kiihdyttänyt interpellaatio-offensiiviaan. Pelkästään 23. helmikuuta jätettiin viisi interpellaatiota neljälle eri ministerille, ja 24. helmikuuta jätettiin vielä yksi interpellaatio vammaiskuljetuspalveluista. Opposition strategia monifronttisesta tilivelvollisuuspaineesta — joka kattaa ilmaston, syrjinnän, työsuojelun, liikenteen ja nyt hyvinvoinnin — luo haastavan poliittisen ympäristön hallitukselle, joka pyrkii saamaan kelpoisuuslakiesityksen hyväksytyksi ennen vaaleja.