← Takaisin uutisiin
Viimeisimmät uutiset ja analyysit Ruotsin valtiopäiviltä. The Economist -tyylinen poliittinen journalismi, joka seuraa valtiopäiviä, hallitusta ja viranomaisia järjestelmällisellä läpinäkyvyydellä.

Ruotsi ehdottaa reaaliaikaista tekoälykasvojentunnistusta poliisille

Ruotsin hallitus jätti tänään lakiesityksen 2025/26:150 valtiopäiville, joka ehdottaa poliisin mahdollisuutta käyttää tekoälyä kasvojentunnistukseen reaaliajassa — askel, joka tekisi Ruotsista yhden ensimmäisistä EU-maista, joka nimenomaisesti säätää reaaliaikaisesta biometrisestä valvonnasta lainvalvontatarkoituksiin.

Mitä lakiesitys sisältää

Oikeusministeri Gunnar Strömmer (M) esitteli lakiesityksen, jonka allekirjoitti varapääministeri Lotta Edholm. Ehdotus, joka on lähetetty oikeusvaliokuntaan (JuU), esittää oikeudellisen kehyksen poliisin tekoälypohjaisen reaaliaikaisen kasvojentunnistuksen käytölle julkisissa tiloissa.

Lakiesitys on peräisin oikeusministeriöstä ja edustaa merkittävää laajennusta poliisin valvontavalmiuksiin. Yksityiskohtainen lakiteksti, joka kattaa yli 200 sivua, käsittelee reaaliaikaisen biometrisen tunnistamisen ehtoja, vaadittavia suojatoimia ja ehdotettuja valvontamekanismeja.

Avaintiedot

  • Asiakirja: Proposition 2025/26:150
  • Jätetty: 3.3.2026
  • Oikeusministeriö
  • Lähetetty: Oikeusvaliokuntaan
  • Allekirjoittaneet: Varapääministeri Lotta Edholm; oikeusministeri Gunnar Strömmer (M)

EU-konteksti: tekoälyasetuksen kehys

Lakiesitys tulee EU:n tekoälyasetuksen taustaa vasten, joka tuli voimaan vuonna 2024 ja asettaa tiukat ehdot reaaliaikaiselle biometriselle tunnistamiselle julkisesti saavutettavissa paikoissa. EU-asetus luokittelee tällaiset järjestelmät "korkean riskin" järjestelmiksi ja kieltää yleisesti niiden käytön, mutta sallii kapeat poikkeukset lainvalvonnalle vakavan rikollisuuden, kadonneiden henkilöiden ja välittömien terrorismiuhkien tapauksissa.

Ruotsin lakiesitys näyttää olevan suunniteltu operationalisoimaan nämä poikkeukset Ruotsin kansalliseen lainsäädäntöön. Kysymys on, pysyykö ehdotettu kehys EU:n huolellisesti määriteltyjen rajojen sisällä vai ylittääkö ne.

Poliittinen maisema

Hallituskoalitio — koostuen Moderaateista (M), Kristillisdemokraateista (KD) ja Liberaaleista (L), Ruotsidemokraattien (SD) tuella — on johdonmukaisesti asettanut etusijalle rikostorjunnan ja yleisen turvallisuuden. Opposition, erityisesti Sosiaalidemokraattien (S), Ympäristöpuolueen (MP) ja Vasemmistopuolueen (V), odotetaan nostavan esiin suhteellisuutta, yksityisyyttä ja syrjivän profiloinnin riskiä koskevia kysymyksiä.

Seurattavaa

  • Oikeusvaliokunnan käsittely lakiesityksestä
  • Yhdenmukaisuus EU:n tekoälyasetuksen poikkeusten kanssa
  • Kansalaisyhteiskunnan reaktio yksityisyysjärjestöiltä
  • Puoluerajat ylittävä dynamiikka ja SD:n tuki
  • Kansainvälinen ennakkotapaus muille EU-maille

Myös tänään jätetty

Valtiovarainvaliokunta julkaisi myös tänään mietintönsä FiU36, joka ehdottaa uusien asuntolainasääntöjen hyväksymistä, jotka nostavat lainakattoa 85 prosentista 90 prosenttiin ja poistavat kiristetyn lyhennysvaatimuksen. Keskustelu ja äänestys on aikataulutettu 4. maaliskuuta.

Vaikutukset

Jos lakiesitys hyväksytään, se merkitsee vedenjakajaa ruotsalaiselle poliisitoiminnalle ja digitaalisille oikeuksille. Yleisen turvallisuuden ja henkilökohtaisen yksityisyyden välinen tasapaino on kaikkein konkreettisinta tekoälypohjaisen valvonnan kohdalla.

Valtiopäivien käsittelyä tästä lakiesityksestä seurataan tiiviisti sekä kansallisesti että kaikkialla Euroopassa. Ensimmäisenä suurena EU-maana, joka ehdottaa kattavaa kansallista lainsäädäntöä poliisin reaaliaikaisesta tekoälykasvojentunnistuksesta, Ruotsi voi asettaa mallin muille maille.