Ruotsi kirjoittaa maahanmuuttolait kokonaan uudelleen 25 valiokuntamietinnöllä yhdessä päivässä

Ruotsin valtiopäivien valiokunnat laativat poikkeukselliset kaksikymmentäviisi mietintöä 20. helmikuuta – neljätoista pelkästään sosiaalivakuutusvaliokunnasta – kirjoittaen järjestelmällisesti uudelleen lähes kaikki maan maahanmuutto-, turvapaikka-, kansalaisuus- ja sosiaalivakuutuskehyksen osat. Yhdistettynä kymmeneen energia- ja teollisuusvaliokunnan mietintöön, jotka edistävät Ruotsin ydinvoimalaajennusta ja uudistavat sähkönsääntelyä, päivä merkitsee istuntokauden 2025/26 merkittävintä lainsäädäntötuotosta ja edustaa Tidö-sopimuksen hallituskoalition politiikkaohjelman täysimittaisinta parlamentaarista ilmaisua tähän mennessä.

Päivän ratkaiseva hetki: Maahanmuuttouudistus yhdessä istunnossa

Neljätoista sosiaalivakuutusvaliokunnan (SfU) mietintöä ilmestyi samanaikaisesti, joista jokainen käsitteli hallituksen esityksen, joka tiukentaa, rajoittaa tai uudelleenjärjestää eri ulottuvuutta Ruotsin maahanmuutto- ja hyvinvointipolitiikassa. Pelkkä laajuus on ilman lähihistorian vertailukohtaa: tiukemmat kansalaisuusvaatimukset (SfU28), ankarammat karkotusmääräykset rikoksentekijöille (SfU33), korotetut käyttäytymisstandardit oleskeluluvissa (SfU36), vahvistetut palautus- ja maahanmuuttovalvontaoperaatiot (SfU32), täysin uusi vastaanottolaki (SfU35), pysyvien oleskelulupien poisto ja yhdenmukaistaminen EU:n muutto- ja turvapaikkasopimuksen kanssa (SfU30) sekä uusi säilöönoton ja valvonnan kehys (SfU31).

Valiokunta käsitteli myös sosiaalivakuutuksen pätevyysvaatimusten uudistukset (SfU21) – poliittisesti räjähdysherkkä kysymys siitä, pitääkö maahanmuuttajien ansaita tiensä hyvinvointivaltioon – yhdessä uusien työ- ja oleskelulupien hakumenettelyjen (SfU27), eläkeylijäämän jaon (SfU25), etuussanktioiden (SfU26), asumistuen tarkkuuden (SfU24) ja valvotun asumisen ja turvallisuussäilöönoton mukautusten (SfU29) kanssa. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti säilöönotto-operaatioista (SfU34) täydentää paketin.

Yhteensä nämä neljätoista mietintöä edustavat Tidö-sopimuksen maahanmuuttoluvun lainsäädännöllistä huipentumaa. Maltillisten, kristillisdemokraattien ja liberaalien hallituskoalitio – jolla on ruotsidemokraattien parlamentaarinen tuki – on toteuttanut vuodesta 2022 yhtä Euroopan dramaattisimmista maahanmuuttopolitiikan käänteistä. Tämänpäiväinen tuotos muuttaa poliittiset sitoumukset parlamentaariseksi todellisuudeksi. Mietinnöt etenevät nyt täysistunnon äänestyksiin, joissa hallituksen enemmistön pitäisi varmistaa hyväksyntä, mutta joissa oppositiopuolueilla on sanansa sanottavana siinä, mikä lupaa tulla istuntokauden kuumimmiksi keskusteluiksi.

Parlamentin syke

Täysistunto isännöi useita välikysymyskeskusteluja, jotka valaisivat poliittisia jännitteitä poliittisen kirjon yli. Ilmasto- ja ympäristöministeri Romina Pourmokhtari (L) joutui vastaamaan vasemmistopuolueen Andrea Andersson Tayn kysymyksiin ekosysteemin romahduksen riskistä – keskustelu, joka paljasti kuilun hallituksen ilmastoretoriikan ja ympäristökriitikoiden hälytyksen välillä biodiversiteetin menetyksestä. Siviiliministeri Erik Slottner (KD) vastasi välikysymyksiin sekä Ruotsin kuluttajaviraston resursseista että maanomistajien korvauksista infrastruktuurihankkeista, mikä heijastaa keskustapuolueen painetta maaseutukysymyksissä.

Rahoitusmarkkinaministeri Niklas Wykman (M) kävi pitkän sananvaihdon sosialidemokraatti Ida Ekeroth Claussonin kanssa ylivelkaantumisesta ja häätöistä – väittelyn, joka ennakoi asumisen kohtuuhintaisuuden nousevan yhdeksi vaalikamppailun taistelukentäksi. Sosiaaliministeri Jakob Forssmed (KD) vastasi kysymyksiin rikosten ehkäisyn vastuista psykiatrisessa hoidossa, sivuten terveydenhuollon ja rikosoikeuden rajapintaa, joka on noussut yhä näkyvämmäksi teemaksi ruotsalaisessa politiikkakeskustelussa.

Hallituksen seuranta

Hallitus suuntasi 20. helmikuuta lehdistötiedotuksensa maahanmuuttoon: tiedotteissa korostettiin parantuneita edellytyksiä ulkomaisille tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille (vastauksena mietintöön SfU23) sekä uutta oikeudellista kehikkoa ulkomaalaisille, joita ei voida väliaikaisten täytäntöönpanoesteiden vuoksi karkottaa. Kaksoisviesti – osaavien työntekijöiden toivottaminen tervetulleiksi samalla kun turvapaikkasääntöjä kiristetään – kuvastaa hallituskoalition pyrkimystä esittää itsensä sekä osaajien houkuttelijana että rajavalvonnan tiukentajana.

Energiapolitiikan puolella 17. helmikuuta julkaistiin laaja valtion selvitys (SOU) omaisuussuuntautuneesta rikosten ehkäisystä, jolla on vaikutuksia siihen, miten Ruotsi kohdistaa toimiaan rikollisjärjestöjen taloudelliseen infrastruktuuriin – kysymykseen, joka kytkeytyy maahanmuuton valvontaan jengirikollisuutta koskevan poliittisen keskustelun kautta.

Oppositiodynamiikka

Ruotsin sosiaalidemokraatit jättivät 20. helmikuuta kahdeksan välikysymystä, mikä viestii tietoisesta strategiasta avata useita rintamia hallitusta vastaan. Linus Sköldin välikysymys voittoa tavoittelevien koulujen perustamiskiellosta osuu yhteen Ruotsin politiikan perinteisistä vasemmisto-oikeisto-konflikteista. Pohjoisen Ruotsin yöjunayhteyksiin, terveydenhuollon työoloihin, syrjintälakien laajentamiseen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen Malmfältenin kaivosalueilla liittyvät kysymykset muodostavat yhdessä kuvan S:stä julkisten palveluiden ja alueellisen tasa-arvon puolueena – terävässä kontrastissa hallituksen turvallisuus- ja maahanmuuttokeskeisyyteen.

Ruotsidemokraattien ainoa välikysymys – kouluoppilaiden suhtautumisesta vähemmistöryhmiin – on huomionarvoinen harvinaisuutensa vuoksi; SD keskittyy tyypillisesti enemmän kirjallisiin kysymyksiin kuin välikysymysväittelyihin, mikä viittaa siihen, että tällä aiheella on puolueelle erityistä poliittista merkitystä. Vihreiden aiempi kirjallinen kysymys (jätetty 19. helmikuuta) neuvotteluelimien kritiikistä sosiaaliturvan pätevyysvaatimuksia kohtaan ennakoi sitä, mikä tulee todennäköisesti olemaan jatkuva oppositiokampanja SfU21:tä vastaan.

Näkymät eteenpäin

Tänään julkaistut kaksikymmentäviisi mietintöä tulvivat täysistunnon esityslistalle tulevien viikkojen aikana. Maahanmuuttopaketti – erityisesti kansalaisuusvaatimukset (SfU28), karkottamissäännöt (SfU33) ja pysyvän oleskeluluvan poistaminen (SfU30) – synnyttää poliittisesti kuumimmat täysistuntokeskustelut. Energiamietinnöt nauttivat laajemmasta puolueidenvälisestä tuesta ja etenevät todennäköisesti jouhevammin, vaikka nekin ovat yhtä merkityksellisiä Ruotsin teollisen tulevaisuuden kannalta.

Vuoden 2026 vaalien lähestyessä tämänpäiväinen lainsäädäntöryöppy osoittaa hallituksen päättäväisyyden muuttaa poliittinen ohjelma laiksi ennen kuin vaalikampanja rajoittaa parlamentaarista työtä. Opposition tehtävänä on nyt osoittaa, että nämä uudistukset ovat riittämättömiä, ylimitoitettuja tai huonosti toteutettuja – väittely, joka määrittää Ruotsin politiikan keväällä.