Ruotsin valtiopäivät kokoontuivat tänään vuosittaiseen ulkopoliittiseen keskusteluun ulkoministeri Maria Malmer Stenergard (M) johdolla. Samaan aikaan opposition kansanedustajien uudet kirjalliset kysymykset tuovat esiin jännitteitä Lähi-idän politiikassa, EU:n Kuuba-suhteissa, julkisen sektorin tekoälypolitiikassa ja kriittisessä infrastruktuurissa.
Vuosittainen keskustelu
Utrikespolitisk debatt – Ruotsin vuosittainen ulkopoliittinen keskustelu – on yksi valtiopäivien merkittävimmistä tapahtumista. Se pidetään joka helmikuu, ja se antaa kaikille kahdeksalle parlamenttipuolueelle mahdollisuuden esittää ulkopoliittiset kantansa ja haastaa hallituksen kansainvälinen agenda. Ulkoministeri Maria Malmer Stenergard (M) avasi keskustelun kello 09.00 ja loi pohjan laajalle keskustelulle Ruotsin roolista yhä epävakaammassa maailmassa.
Keskustelu käydään merkittävien kansainvälisten tapahtumien taustaa vasten: Ukrainan sota, EU:n muuttuva turvallisuusarkkitehtuuri Ruotsin NATO-jäsenyyden myötä ja kasvava epävakaus Lähi-idässä. NATO-jäsenenä hallitus joutuu vastaamaan kysymyksiin siitä, miten jäsenyys vaikuttaa maan perinteiseen sitoutumiseen puolueettomuuteen, kehitysapuun ja monenväliseen diplomatiaan.
Uudet parlamenttikysymykset paljastavat opposition painopisteet
Keskustelun aikana oppositio jätti neljä uutta kirjallista kysymystä, jotka paljastavat murtumakohdat Ruotsin ulko- ja sisäpolitiikassa:
Björn Söder (SD) esitti kaksi kysymystä ulkoministeriölle: toinen Palestiinan hallintoviranomaisen uudesta perustuslakiehdotuksesta (kysymys 2025/26:524) ja toinen EU:n PDCA-sopimuksesta Kuuban kanssa (kysymys 2025/26:521), painostaen kauppaministeri Benjamin Dousaa siitä, pitäisikö sopimus arvioida uudelleen Kuuban ihmisoikeustilanteen valossa.
Mikael Larsson (C) nosti esiin Öölannin silta -kysymyksen (2025/26:523) infrastruktuuriministeri Andreas Carlsonille (KD). Malin Östh (V) haastoi siviiliministeri Erik Slottnerin (KD) tekoälyn käytön lisäämisen edellytyksistä julkisella sektorilla (2025/26:522).
Hallitusta vaaditaan tilille
Hallitus julkaisi tänään myös joukon ministerivastauksia. Poliittisesti latatuimpien joukossa: pääministeri Ulf Kristersson (M) vastasi kysymyksiin kansallisen turvallisuusneuvojan rikosilmoituksesta. Maahanmuuttoministeri Johan Forssell (M) vastasi kahteen erilliseen kysymykseen teini-ikäisten karkotuksista. Oikeusministeri Gunnar Strömmer (M) vastasi oikeuslaitoksen valvontaa koskeviin tiedusteluihin.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Romina Pourmokhtari (L) vastasi kysymyksiin valosaasteen, Blekingen kansallispuistojen ja ympäristölle haitallisten rahavirtojen osalta.
Uusi välikysymys urheilijoiden turvallisuudesta
Sosiaalidemokraatti Åsa Eriksson jätti uuden välikysymyksen (2025/26:342), jossa hän vaatii sosiaaliministeriltä vastauksia huippu-urheilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden turvallisuudesta – aihe, joka on noussut yhä ajankohtaisemmaksi julkisiin henkilöihin kohdistuvien uhkien lisääntyessä Ruotsissa.
Päivän tärkeimmät parlamenttitoimet
- Ulkopoliittinen keskustelu — Vuosittainen keskustelu, avasi UM Malmer Stenergard (09:00)
- Kysymys 2025/26:524 — Palestiinan perustuslakiehdotus (SD → UM)
- Kysymys 2025/26:523 — Öölannin silta (C → Infrastruktuurimin.)
- Kysymys 2025/26:522 — Tekoäly julkisella sektorilla (V → Siviilimin.)
- Kysymys 2025/26:521 — EU:n Kuuba-PDCA-sopimus (SD → Kauppamin.)
- VK 2025/26:342 — Urheilijoiden ja kulttuurialan turvallisuus (S)
Seurattavat asiat
- Keskustelun tulokset: Puolueiden kannat NATOon, Ukrainaan ja Lähi-itään paljastavat koalitiodynamiikan ennen vuoden 2026 vaaleja
- Palestiinapolitiikka: Perustuslakikysymys testaa Ruotsin kantaa Palestiinan tunnustamisen jälkeen 2014
- Tekoälyn hallinta: Vasemmiston tekoälykysymys viestii kasvavasta vaatimuksesta julkisen sektorin automaation sääntelylle
- Infrastruktuuripaine: Öölannin silta -kysymys heijastaa laajempaa huolta Ruotsin ikääntyvästä infrastruktuurista